Jörnin tarina

“Miksi Imatra?” 

Kun 31-vuotias Jörn Erlenmaier pakkasi autonsa puolitoista vuotta sitten Saksassa ja lähti ajamaan kohti Suomea, moni hänen ystävistään pudisteli päätään.

– Kaverit sanoivat, että olen outo ja hullu, hän naurahtaa.

Reilua vuotta myöhemmin Jörn asuu Vuoksenniskalla, on töissä imatralaisessa yrityksessä tuoteryhmäpäällikkönä, opiskelee suomea Virta-opistossa ja toimii Tainionkosken VPK:ssa. Hän ei haikaile takaisin Saksaan – vaikka voisi hyvin asua vaikkapa kotiseudullaan Frankfurtin lähistöllä, Helsingissä tai Tampereella.

– Ei minulla ole mitään tarvetta muuttaa pois. Uskon, että asun viiden vuoden päästä Imatralla.

Kymmenen vuoden matka Suomeen

Tarina alkoi jo vuonna 2016 Irlannissa. Jörn oli siellä vaihto-oppilaana ja tutustui suomalaisiin, joiden kanssa hän ystävystyi. Vaihdon jälkeen hän kävi ensimmäistä kertaa Suomessa, muun muassa Helsingissä, Kouvolassa ja Lappeenrannassa.

Vuonna 2019 Jörn tuli Jyväskylään vaihto-opiskelijaksi. Tarkoitus oli viipyä yksi lukukausi, mutta hän jäikin vuodeksi.

– Jyväskylässä koin olevani kotona. Silloin ajattelin ensimmäistä kertaa, että voisin jäädä Suomeen.

Saksassa Jörn työskenteli insinöörinä. Hänellä on diplomi-insinöörin tutkintoa vastaava koulutus mekatroniikasta. Jörniä ohjannut professori ehdotti tohtoriopintoja, mutta Jörn halusi keskittyä töihin, joita oli tehnyt koko ajan opintojen ohella.

Suomea Jörn ei unohtanut. Vuonna 2022 hän tuli katsomaan Helsinkiin jalkapallo-ottelua – Frankfurt vastaan Real Madrid. Samalla hän kysyi, voisiko vierailla yrityksessä, joka myi Jörnin edustaman saksalaisyrityksen valmistamia tuotteita Suomessa. Tämä yritys sattui sijaitsemaan Imatralla.

– Sanoin, että haluaisin olla töissä Suomessa. Toimitusjohtaja vastasi, että ehkä meillä voisi olla tarvetta, mutta asiaa täytyy harkita huolella.

Harkintaa ja keskusteluja kesti jonkin aikaa kunnes yhteinen ratkaisu työnantajan kanssa löytyi. Elokuussa 2024 Jörn muutti Imatralle.

Ensimmäinen ilta tyhjässä asunnossa

Jörn lähti Saksasta autolla 25. elokuuta ja oli Imatralla kaksi päivää myöhemmin. Hän meni suoraan työpaikalle.

– Sanoin vain, että olen tässä.

Tunnin kuluttua hän seisoi tyhjässä vuokra-asunnossaan Vuoksenniskalla. Se oli 75 neliön kolmio, jonka Jörn oli itse verkosta löytänyt.

– Kun välittäjä antoi avaimet ja lähti, tuli outo olo. Nyt olen oikeasti täällä.

Seuraavana päivänä saapuivat huonekalut. Sitten alkoi arjen rakentaminen, jossa tarvitaan pankkitili, henkilötunnus ja suomalainen henkilökortti.

”Miksi Imatra?”

– Jyväskylässä ja Tampereella asuvat kaverini jaksavat hämmästellä, miksi Imatra? Monilla on kaupungista jokin mielikuva, vaikka eivät olisi koskaan käyneet täällä. Sitten kun he tulevat käymään, he pitävätkin paikkaa viihtyisänä. Myös Imatralla vierailleet sukulaisen ovat sanoneet, että kyllä he ymmärtävät, jos en palaa takaisin Saksaan.

Jörn ei koe itseään suurkaupunki-ihmiseksi. Hän on kotoisin Kaichenista, pienestä saksalaisesta kylästä, joka on vain 25 kilometrin päästä Frankfurtista.

– Se on pieni kylä keskellä luontoa, mutta kaikki on lähellä. Imatralla on vähän sama tunne.

Jörn asuu Vuoksenniskalla, lähellä elokuvateatteri BioVuoksea. Alueella on tyhjiä liiketiloja ja menneen ajan tuntua.

– Joku imatralainen kaverini on kummastellut, miksi asun Vuoksenniskalla. Ehkä 30 vuotta sitten se olikin vilkkaampi kuin nyt. Tyhjien liikehuoneistojen takia alue näyttää vähän surulliselta, mutta hyvin olen siellä viihtynyt.

Jörnin ensimmäinen imatralainen kaveri, joka löytyi Karelia Fight -tapahtumasta vuonna 2024, sattuikin asumaan vain 150 metrin päästä hänen kotoaan. Kaverin kautta verkosto kasvoi.

– Muutin tänne yksin, mutta ei ole kiva olla aina yksin kotona. Nyt minulla on Imatralla 10–15 hyvää tuttavaa. Se on tärkeää.

Imatralla englannilla pärjää lähes kaikkialla.

– Tämä on hyvä asia Suomessa. Voin käyttää suomea tai englantia tilanteen mukaan. Kaupassa puhun jo suomea, mutta ystävien kanssa kieli vaihtelee tilanteen ja aiheen mukaan.

Työ ei ole kaikki kaikessa – mutta sen pitää olla hyvää

Saksassa Jörn työskenteli kiireisellä Frankfurtin alueella.

– Siellä kaiken pitää tapahtua heti. Yleensä asioiden piti olla valmiina jo eilen.

Imatrallakin kiirettä on, mutta se ei ole jatkuvaa. Jörn toimii tuoteryhmäpäällikkönä pienehkössä yrityksessä.

– Pienessä firmassa pitää osata monta asiaa. Se on hyvä. Olen kunnianhimoinen ja haluan kehittyä, mutta minulle on tärkeämpää, että työpaikka ja työkaverit ovat mukavia. Mitäpä sitä muuta tarvitsee?

Palkka ei ollut Jörnille syy muuttaa Suomeen, mutta täällä työllä tulee toimeen. Vuokra on kohtuullinen, sähkö edullista ja suomalainen kotivakuutus on kattava.

– Voisin tienata Saksassa enemmän, mutta raha ei ole kaikki kaikessa. Suomessa töissä käyvät voivat hyvin.

Hän muistuttaa, että kansainvälisestä näkökulmasta työpaikan sijainti Suomen sisällä ei merkitse mitään.

– Työkokemuksen kannalta Suomessa työskentely on plussaa. Kukaan ei ajattele, onko työpaikka Imatralla vai Helsingissä. Teetkö työsi hyvin tai huonosti, sillä on merkitystä.

Vapaapalokunta, maatilan työt ja karnevaalit

Saksassa Jörn toimi vapaaehtoispalokunnan päällikkönä kotikylässään. Nyt hän on mukana Tainionkosken VPK:ssa.

Toinen Jörnille tärkeä harrastus Saksassa oli karnevaalitanssi. Sen kymmenminuuttiset tarinalliset esitykset, ovat vähän kuin pieniä musikaaleja.

– Karnevaaleissa parasta oli se, että joka viikonloppu olimme jossain ja aina oli juhlat.

Kesäisin ja viikonloppuisin Jörn auttoi ystävänsä maatilalla.

– Ajoin traktoria, korjasin koneita, hoidin lehmiä, autoin niin synnytyksissä kuin teurastuksissa, eli tein kaikkia maatilan töitä. Se oli harrastus, jossa näkee heti työn tuloksen. Insinöörinä sitä ei samalla tapaa näe.

Traktorin rattiin hän myöntää joskus kaipaavansa.

– Se on palkitsevaa, kun voi muutaman tunnin työn jälkeen nähdä valmiina itse kynnetyn pellon.

Luonto, sauna ja talvi

Imatralla Jörn arvostaa erityisesti luontoa.

– Tykkään Saimaasta ja Vuoksesta. Minulla ei ole kaupungissa yhtä lempipaikkaa. Kaverit näyttävät minulle heille tärkeitä lapsuuden paikkoja.

Ukonniemen urheilumahdollisuudet ovat tehneet Jörniin vaikutuksen.

– Saksassa on paljon urheiluseuroja ja matkailijoita, joille tällaisilla paikoilla voisi olla kysyntää.

Eräänä lauantaina hän oli ystävien kanssa Ukonlinnan saunassa. Paikalle sattui kaksi saksalaista nuorta naista.

– He sanoivat, että haluamme olla jossain, missä on lunta, sauna ja avanto. Se oli heille suuri elämys.

Jörn näkee Imatrassa potentiaalia matkailukohteena.

– Saksalaiset käyvät Suomeen tullessaan Helsingissä, Tampereella tai Turussa ja ehkä Rovaniemellä ja Levillä. Imatraa ei samalla tavalla tunneta, vaikka tänne on helppo tulla esimerkiksi minun kotiseudultani. Ensin lentää Helsinkiin ja ajaa sitten junalla Imatralle. Jos täällä viettää vaikka viikon, tekemistä riittää joka päivälle.

Imatran mahdollisuudet

Täydellinen Imatra ei ole.

– Nuoria ihmisiä Imatralla saisi olla enemmän. Moni muuttaa pois opiskelemaan. Silti monet haluaisivat kasvattaa lapsensa täällä, jos vain löytäisivät töitä.

Jörn uskoo Imatraan. Hän on tutustunut elinkeinoelämän kehittäjiin ja seuraa uusien yritysten mahdollisuuksia.

– Toivon, että Imatra kasvaa taas uusien lupaavien energia-alan ja muiden investointien myötä.

Entä Saksa?

Kotiseutu on Jörnille edelleen tärkeä. Viime vuonna Jörn kävi Saksassa viisi kertaa, jouluna, kesälomalla, karnevaaleissa ja työmatkoilla. Yhdellä reissulla hän oli kotimaassa vain 19 tuntia.

– Ei se halpaa ollut, mutta mahdollista. Saksaan on Imatralta helppoa ja nopeaa matkustaa.

Tänä vuonna Jörn aikoo tosin matkustaa vähemmän.

– On raskasta, jos loman aikana pitää nähdä kaikki ihmiset. Lomallahan pitäisi levätä.

Onneksi sukulaiset ja kaverit vierailevat myös Imatralla.

“Jos haluat integroitua, kaikki järjestyy”

Jörn ei romantisoi muuttoa ulkomaille. Yksin muuttaminen on iso päätös ja suomen kielikin on vaikea. Arki pitää rakentaa alusta.

– Mutta jos haluat integroitua, kaikki järjestyy. Se pätee joka paikkaan.

Hän käy suomen tunneilla työpäivän jälkeen.

– Se ei ole kevyttä, mutta kielen osaaminen on tärkeää. En halua asua täällä kymmentä vuotta ilman että puhun suomea.

Viiden vuoden päästä Jörn toivookin puhuvansa sujuvammin suomea. Hän haluaa silloin asua asunnossa, jossa on sauna ja oma mökkikin olisi kiva.

– Ja toivottavasti minulla on silloin myös tyttöystävä, hän lisää hymyillen.